Toimintaympäristökatsaus

Toimintaympäristökatsaus

Maailmanlaajuiset ilmiöt vaikuttavat vahvasti ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Energiateollisuus ry:n tutkimuksen mukaan suomalaiset kaipaavat nyt ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kannattavat uusiutuvan energian lisäämistä. Tilastokeskuksen lämmitystapojen markkinaosuuksien raportista käy ilmi, että kaukolämmön suosio jatkaa kasvuaan erityisesti uudisrakentamisessa.

Yhteiskunta on yhä riippuvaisempi sähköstä. Energiayhtiöiden investoinnit keskittyvät lähitulevaisuudessa niin sähkö- ja lämpöverkostojen toimintavarmuuden vahvistamiseen kuin uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen.

 

 

Energia- ja ilmastopolitiikka asettaa yhteisen päämäärän

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaikuttaa niin kansainväliseen kuin kotimaiseen energia- ja ympäristöpolitiikkaan. Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on varmistaa vähäpäästöisen ja kohtuuhintaisen energian saatavuus. Linjauksilla pyritään luomaan hyvät toimintaedellytykset energian tuottajille ja käyttäjille sekä vähentämään päästöjä EU:n ja Suomen kansallisten asetusten mukaisesti.

EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 pyritään saavuttamaan EU:n energiaunionin ja sen lainsäädäntöpakettien kautta. Laaja lainsäädäntötyö etenee koko ajan. Energiaunionin käsittelyssä oli vuonna 2017 kymmenkunta direktiiviä ja asetusta.

Vuoden lopussa EU:n energiaministerit linjasivat kantansa 2020-luvun uusiutuvan energian direktiiveistä (RED II) ja kolmikantaneuvottelut pääsivät sopuun LULUCF-asetuksesta, jolla säädetään maaperän, sen muutosten ja metsätalouden hiilinieluista. Kummatkin ovat erittäin tärkeitä Suomelle ja vaikuttavat Suomen mahdollisuuksiin toteuttaa energia- ja ilmastotavoitteet. RED II -direktiivi etenee Suomen kannalta oikeansuuntaisesti, sillä tarkastelutasoksi valitaan todennäköisesti maakohtainen taso kalliin hakueräkohtaisen järjestelmän sijasta. Alkuperäistä LULUCF-asetusta korjattiin antamalla Suomelle kompensaatioita, jotta Suomi voi jatkossakin hyödyntää metsien kasvavaa, kestävää hakkuupotentiaalia biotalouden edistämiseksi eri toimialoilla.

Suomessa hallitus hyväksyi vuonna 2016 uuden kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Siinä linjataan konkreettisia toimia, joilla Suomi saavuttaa EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on kehittää sähkömarkkinoita sekä lisätä sähkön kysyntää, tarjontaa ja järjestelmätason energiatehokkuutta. Toimenpiteisiin kuuluu myös kivihiilen energiakäytöstä luopuminen pienin poikkeuksin, liikenteen biopolttoaineiden nostaminen 30 prosenttiin sekä 250 000 sähköauton ja 50 000 kaasukäyttöisen auton käyttöönotto.

Valtioneuvoston selonteossa energia- ja ilmastostrategiasta kerrotaan, että liikenteellä on oleellinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Liikennejärjestelmän energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi älyliikenteen keinoja hyödyntämällä. Liikennevälineiden energiatehokkuutta taas voidaan maksimoida muun muassa uusiin teknologioihin, kuten sähköön siirtymällä. Perusskenaariossa sähköautot käyttävät 0,35 TWh sähköä sekä raideliikenne 0,75 TWh ja sähkön hankinnasta 42 prosenttia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä Suomessa vuonna 2030.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan kivihiilen käytön kieltäminen energiantuotannossa vuonna 2030 aiheuttaisi energiayhtiöille vähäisiä taloudellisia vaikutuksia, kun taas kielto vuonna 2025 toisi huomattavia kustannuksia. Arvion mukaan kivihiilen hintakilpailukyky tulee heikkenemään. Sen kieltämisestä aiheutuu kuitenkin energiayhtiöille korvaus- ja lisäinvestointeja sekä mahdollisesti korkeampia tuotantokustannuksia. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan nykyinen hallitus tekee tämän kauden aikana esityksen laiksi, jossa määritellään kivihiilen energiakäytöstä luopumisen siirtymäaika vuoteen 2030.

Turun kaupungin tavoitteena on tulla täysin hiilineutraaliksi kaupungiksi vuoteen 2040 mennessä. Tällöin kasvihuonepäästöjen tulee olla pienemmät kuin vuotuiset hiilinielut. Tavoitteeseen pääsemiseksi Turulle tehdään uusi Kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma EU:n mallin mukaisesti. Se sisältää tavoitteet ja toimintalinjat vuosille 2021–2025–2029. Suurimpia päästövähennyksiä on saatu ja haetaan edelleen energiasektorilta. Vahva etu tavoitteiden saavuttamisessa ovat alueen toimijoiden, kuten Turku Energian, tekemät investoinnit.

Kaupungin liikkumisen kehittäminen on myös osa tavoitteiden saavuttamista. Turku on mukana EU-rahoitteisessa Civitas Eccentric -hankkeessa, jossa kehitetään yhteiskäyttöauto- ja pyöräpalveluja sekä sähköistä liikennettä. Kasvihuonekaasu-, hiukkas- ja melupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi sähköajoneuvojen avulla.

Noususuhdanne jatkuu ja toimintaympäristö muuttuu

Kansainväliset ja pohjoismaiset energiamarkkinat sekä taloustilanne vaikuttavat merkittävästi Turku Energian toimintaympäristöön.

Tilastokeskus raportoi, että Suomen kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote kasvoi 2,6 % vuonna 2017. Myös yritysten rahoitusasema parani, ja niiden varsinaisen toiminnan voitoista kertova toimintaylijäämä oli 17,5 % korkeampi kuin edellisenä vuonna. Suomen Pankin talousanalyysistä käy ilmi, että noususuhdanne jatkuu ja Suomen talous kasvaa laaja-alaisesti. Useat talouden tunnusluvut näyttävät hyvältä: inflaatio on alhainen, yksityinen kulutus kasvaa, eikä työttömyysaste ole nousussa. Talouden elpyminen näkyy myös lisääntyneenä sähkönkulutuksena.

Turun talousalueella on käynnissä positiivinen rakennemuutos. Talous- ja väestönkasvu ovat olleet viime vuosina jopa odotettua nopeampaa, ja tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat. Esimerkiksi uudisrakentaminen vilkastui vuonna 2017.

Energia-alan toimintaympäristö on murroksessa. Kun runsaasti tuettua uusiutuvaa sähköä on tullut markkinoille, sähkön markkinahinta on laskenut suuressa osassa EU:ta. Kannattamatonta tuotantokapasiteettia poistetaan käytöstä, ja energian saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan toimenpiteitä.

Koska Norjan ja Ruotsin sähköntuotanto painottuu vesivoimaan, vesitilanne vaikuttaa pohjoismaisen sähkön tukkumarkkinahintaan. Pohjoismaiden huono vesitilanne nosti alkuvuodesta 2017 sähköpörssin systeemihintaa. Vuoden aikana vesivoiman saatavuus koheni edellistä vuotta paremmaksi, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä systeemihinta laski. Suomen aluehinta laski joulukuussa 6 prosenttia vuoden takaisesta hintaa alemmaksi.

Suomen aluehinta sähköenergialle Nord Pool -sähköpörssissä oli vuonna 2017 noin 33 EUR/MWh eli 0,8 EUR/MWh edellisvuotta korkeammalla. Sähkön markkinahinta oli Suomessa jonkin verran Norjaa ja Ruotsia kalliimpi asettuen lähelle Saksan tasoa.

Päästöoikeuksien (EUA) hinnat nousivat hieman vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Loppuvuodesta 2017 hinta oli 7 euron tuntumassa.

Asiakkaat arvostavat uusiutuvaa energiaa

Suomalaiset ovat entistä huolestuneempia ilmastonmuutoksesta ja pitävät sen torjuntaa tärkeänä. Energiateollisuus ry:n teettämästä kyselystä käy ilmi, että huoli päästöistä ja ilmastonmuutoksesta on kasvanut selvästi vuodentakaisesta. Energiapolitiikka ja energia-ala nähdään ilmastonmuutoksen ratkaisijoina.

Yksi tärkeimpiä energiapoliittisia päätöksiä on suomalaisten mielestä uusiutuvan energian kasvattaminen energiantuotannossa. Aurinkosähkön, tuulivoiman, bioenergian ja vesivoiman tuotantoa halutaan lisätä. Energiasta ei kuitenkaan olla valmiita maksamaan enempää.

Energiateollisuus ry on määritellyt myös kaukolämpöalan olevan jatkuvan muutospaineen alla. Kaukolämpöalalta edellytetään uusiutuvan energian lisäämistä, energiatehokkuutta sekä älykkäitä ratkaisuja.

Turku Energia vastaa uusiutuvan energian lisäämistarpeisiin muun muassa investoimalla uusiin tuotantolaitoksiin. Yritykselle laadittiin vuonna 2017 uusi ympäristöohjelma vuosille 2018–2020, ja siinä määriteltyjä ympäristöpäämääriä ovat uusiutuvan energian lisääminen, energiatehokkuuden edistäminen sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Naantaliin valmistui 2017 loppuvuodesta Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n monipolttoainevoimalaitos, joka korvaa hiilivoimalaitosyksiköiden tuotantoa kaukolämmön päätuotantolaitoksena. Sen myötä uusiutuvien energianlähteiden osuus Turku Energian myymästä sähköstä ja lämmöstä odotetaan nousevan yli 50 prosenttiin. Artukaisiin valmistuu lisäksi metsähaketta polttoaineenaan käyttävä höyryntuotantolaitos syksyllä 2018. Se vähentää raskaan polttoöljyn käyttöä sekä hiilidioksidipäästöjä yrityksen tuotannossa.

Energiateollisuus ry:n syksyllä 2017 teettämässä asiakastyytyväisyyskyselyssä vastaajat kiittelivät energiayhtiöiden asiakaspalveluhenkilöstöä ystävälliseksi ja imagoa luotettavaksi. Kyselystä käy ilmi, että asiakkaat ovat selvästi aiempaa tyytyväisempiä yhtiöiden asiakaspalveluun, sähkönjakelun häiriöttömyyteen sekä vikojen korjausnopeuteen. Eniten kehittämistä vastaajat arvioivat olevan energian- tai lämmönkäytön neuvontapalveluissa. Kaukolämmön arvioitiin toimialatarkastelussa olevan huoleton ja helppo lämmitysmuoto.

Energiateollisuus ry:n asiakaskyselyssä energiayhtiöt saivat kokonaistyytyväisyydessä asteikolla 1–5 hyvän arvosanan 3,61. Kyselyyn haastateltiin 30 energiayhtiön lähes 6 300:aa asiakasta. Suuret kaupunkiyhtiöt ovat mukana kyselyssä pääsääntöisesti joka toinen vuosi, ja tänä vuonna niistä osallistui tutkimukseen vain yksi. Turku Energia kartoitti kuluttaja-asiakkaidensa asiakastyytyväisyyttä vuonna 2017. 71 % asiakkaista oli asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä yrityksen toimintaan.

Energiateollisuus ry:n mukaan kuluttajien energia-asioihin liittyvät tarpeet ovat muuttuneet. Kuluttajat ovat valveutuneempia ja haluavat enemmän tietoa sekä päätösvaltaa. Digitaaliset älyratkaisut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Kyselyssä asiakkaat arvostivat esimerkiksi häiriöistä tiedottamista tekstiviesteillä. Energiayhtiöiden aktiivisesti kehittämää Online-palvelua on kuitenkin käyttänyt useammin kuin kerran vasta viidennes asiakkaista.

Vuonna 2017 Fingrid käynnisti mittavan tiedonvaihtojärjestelmähankkeen nimeltä Datahub, joka tulee osaltaan muuttamaan vähittäismarkkinoiden palvelumuotoja. Kun erilaiset sähkön käyttöön liittyvät ydintiedot sijaitsevat vain yhdessä paikassa, osapuolten toiminta tehostuu. Tulevaisuudessa Datahubiin tallennetaan tietoja Suomen 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta, ja sitä tulee käyttämään arviolta 100 sähkön myyjää ja yli 80 jakeluverkkoyhtiötä. Datahub auttaa yrityksiä palvelemaan asiakkaitaan, ja loppukäyttäjille tarjotaan myös palveluportaali, jossa he pääsevät tarkastelemaan omia tietojaan.

Investoinnit sähkön toimintavarmuutta takaamassa

Yhteiskunta on yhä riippuvaisempi sähköstä ja asiakkaiden odotukset kasvavat jatkuvasti. Vuonna 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain tavoitteena on turvata sähkönjakelun toimitusvarmuus. Vuoden 2028 loppuun mennessä sähkön jakeluyhtiöiden pitää pystyä toimittamaan kaikissa olosuhteissa sähköä kaikille asiakkailleen.

Vaatimuksen täyttämiseksi tarvitaan mittavia sähköverkkoinvestointeja, jotka vaikuttavat osaltaan verkkoyhtiöiden siirtohintojen nousuun. Sähkön siirtomaksulla muun muassa ylläpidetään ja uudistetaan sähköverkkoa sekä katetaan sähköverkon häviökustannukset ja korvaukset valtakunnallisesta sähkönsiirrosta. Suomessa verkkoliiketoiminnan hinnoittelu on tiukasti säänneltyä, ja sitä valvoo Energiavirasto.

Jatkossa energiajärjestelmään tarvitaan lisää joustavuutta. Suomessa on hyvät mahdollisuudet erityisesti sähkön mutta myös kaukolämmön kysyntäjoustolle eli sähkökäytön siirtämiselle edullisesta ajankohdasta korkean kulutuksen ja hinnan hetkiin tai käytön tilapäiselle muuttamiselle tehotasapainon hallinnan tarpeisiin. Koska Suomessa sähkön ja lämmön tuotantoa sekä käyttöä pystytään seuraamaan tarkasti, voidaan oikein ajoittamista palkita. Samalla energia-asiakkaille avautuu mahdollisuus osallistua sähkön tukkuhinnan muodostumiseen. Yhä kehittyvät energian varastointiteknologiat ja älykkäät ohjausjärjestelmät voivat edistää kysyntäjoustoa.

Suomessa energiankäyttöön vaikuttaa säätila. Kesäkuukaudet olivat vuonna 2017 viileitä ja talvikuukaudet puolestaan leutoja. Vuosi 2017 oli pitkän aikavälin keskivertoa lämpimämpi, mikä laski osaltaan energian kysyntää. Suomen talouden elpyminen näkyi kuitenkin jo toista vuotta lisääntyneenä sähkönkulutuksena.

Sähkön toimitusvarmuus oli vuonna 2017 hyvä. Sähkön kokonaiskäyttö oli 85,5 TWH, mikä on 0,4 % enemmän kuin vuonna 2016. Vuoden kulutushuippu 14 374 MW ajoittui tammikuun viidenteen päivään. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi vielä selkeämmin. 40,4 TWh käyttö oli 1,7, % enemmän kuin edellisvuonna. Sähkön nettotuonnin osuus ulkomailta oli 23,9 %. Suomen omalla tuotannolla katettiin 76,1 % tuotannosta.

Turku Energialla oli vuonna 2017 ennätysvähän sähkökatkoja, ja keskeytysaika per asiakas oli alhaisempi kuin koskaan ennen. Koko verkon keskimääräinen keskeytysaika per asiakas kesti 8 minuuttia ja 54 sekuntia.

Kaukolämmön suosio uudisrakentamisessa jatkaa kasvuaan

Tilastokeskuksen mukaan kaukolämmön suosio uudisrakentamisessa on kasvanut tasaisesti 1990-luvun lopusta asti, ja jatkaa edelleen kasvuaan. Kaukolämmitys on käytetyin lämmitysmuoto uudisrakennuksissa. Rakennuslupatilaston mukaan kaukolämmityksen markkinaosuus uudisrakennuksissa ylsi ensimmäistä kertaa 60 prosenttiin vuonna 2017.

Rakennuslupatilastojen perusteella kaukolämpöverkkoon kytketään ennen kaikkea kerrostaloja sekä liike- ja toimistorakennuksia.

Energiateollisuus ry:n kaukolämpöalan digitalisaatiota kartoittavassa tutkimushankkeessa selvisi, että suuremmat toimialaan vaikuttavat muutokset ovat vasta tulossa. Yritykset voivat vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin digitalisaation avulla. Asiakastarpeisiin vastaaminen myös kannustaa kaukolämpöyhtiöitä nopeuttamaan keskeisten ydin- ja tukitoimintojensa digitalisoimista.

Yhteistuotantosähkön tuotanto ja kapasiteetti kaukolämmityksessä 11 951 GWh pysyi vuonna 2017 melko samalla tasolla kuin edellisvuonna. Kaukolämmön käyttö oli 33,2 TWh ja kaukolämpöasiakkaiden määrä kasvoi 1,5 % 152 000 henkilöön. Kaukolämmön energialähteistä 60 % oli kotimaisia ja 45 % ilmastoneutraaleja. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt laskivat vuonna 2017 historian alhaisimmiksi 149 g/kWh.

Sähkön ja kaukolämmön sekä kaukojäähdytyksen kysynnän arvioidaan kasvavan hitaasti. Sähkön markkinahinta pysyy todennäköisesti alhaisella nykytasolla lähivuodet.

Lähteet:

www.ek.fi

www.energia.fi

www.energiavirasto.fi

www.energiauutiset.fi

www.fingrid.fi

www.stat.fi

www.suomenpankki.fi

www.tem.fi

www.turkuenergia.fi

www.turku.fi

www.valopilkku.fi

valtioneuvosto.fi

www.vtt.fi